VANHA HANNA
Nuori leski
Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää (Luuk.2:36-37*).
Hanna kuului Asserin heimoon eli yhteen niistä Israelin kymmenestä sukukunnasta, jotka katosivat Assyrian pakkosiirtolaisuuden suureen sulatusuuniin 700-luvulla eKr. Jotkut kymmenen heimon jäsenet olivat ilmeisesti myöhemmin palanneet takaisin kotimaahansa, Hannan esi-isä heidän joukossaan.
Fanuel/ Penuel oli naittanut tyttärensä nuorena - ja kun Raamattu sanoo nuorena, se tarkoittaa todella nuorena: 14-16 vuoden iässä. Lapsista ei mainita mitään, joten heitä ei ilmeisesti tästä liitosta syntynyt. Seitsemän vuotta tämä avioliitto kesti. Sitten mies kuoli. Lapseton leski tunsi varmaan itsensä naisena kaikin tavoin epäonnistuneeksi ja tarpeettomaksi.
Jos nuori leski valitti Herralle särkynyttä sydäntään, niin hän sai myös vastauksen: Messias tulisi sitomaan särjettyjä sydämiä (Jes.61:1). Särkynyt sydän ja yksinäisyyden tuska tekivätkin luultavasti Hannasta profeetan.
Odottamisen ekspertti
Ajanlaskumme alun Israelissa lapsettomilla leskillä oli oikeastaan vain yksi vaihtoehto: he joutuivat palaamaan isänsä kotiin ja odottamaan siellä uutta miestä. Hanna ei kuitenkaan suostunut menemään uusiin naimisiin, vaan teki radikaalin päätöksen: hän muuttaa asumaan temppelialueelle. Siitä lähtien tämä leski rukoili, paastosi ja tutki Kirjoituksia yli kuusi vuosikymmentä. Siinä ajassa ihminen ehtii rukoilla monta rukousta, etenkin kun ottaa yötkin käyttöönsä. Nyt Hanna oli jo 84 vuotta vanha.
Israelissa eli tuohon aikaan uskovaisten ryhmä, jota kutsuttiin maan hiljaisiksi. Nämä ihmiset olivat lukeneet tarkkaan profeettansa, etenkin Jesajan ja Danielin, ja odottivat Messiaan tuloa. Muutkin juutalaiset kyllä toivoivat Messiaan tulevan ja vapauttavan kansansa roomalaisten ikeen alta, mutta maan hiljaiset odottivat Messiasta, joka toisi mukanaan Israelin lohdutuksen ja Jerusalemin lunastuksen (Luuk.2:25,38). Nämä ilmaukset ovat peräisin Jesajan kirjasta.
Kuule, vartijasi korottavat äänensä, kaikki he riemuitsevat, sillä he näkevät silmästä silmään, kuinka Herra palajaa Siioniin. Huutakaa ilosta, kaikki te Jerusalemin rauniot, sillä Herra lohduttaa kansaansa, lunastaa Jerusalemin (Jes.52:8-9)
Lunastajan oli määrä ostaa kansansa vapaaksi synnin, kuoleman ja helvetin vallasta. (Sana "lunastaa" tarkoittaa näet samaa kuin "ostaa vapaaksi".) Häntä Hanna odotti - ja oli paikalla, kun Messias lopulta ilmestyi temppeliinsä.
Vanhan naisprofeetan tehtävä
Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. (Luuk.2:38*)
Eräänä päivänä temppelin pihaan köpötellessään Hanna näki vanhan ystävänsä Simeonin pitelevän sylissään pientä vauvaa ja kuuli hänen lausuvan: "Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi..." (29-30).
Kirkkaat, ruskeat nappisilmät katselivat maailmaa käärön sisästä. Vauvalla oli ikää vasta 40 päivää. Hänellä ei ollut sädekehää päänsä päällä eikä hän muutenkaan poikennut millään tavalla kaikista muista temppeliin tuoduista lapsista. Lapsen vanhemmat olivat köyhiä; heillä ei ollut varaa edes ostaa lammasta esikoisensa pyhittämistä varten, vaan heidän oli tyydyttävä kahteen kyyhkysenpoikaan.
Ja silti vanha nainen tiesi heti: Tämä se on! Nyt on Herra täyttänyt lupauksensa ja saapunut Siioniin. Tämä kohtaaminen oli Hannan elämän tärkein ja tämä päivä oli hänen elämänsä onnellisin. Mutta vieläkään ei vanhan Hannan elämäntyö ollut loppuun suoritettu. Nyt hänestä vasta varsinaisesti tulikin profeetta - itse asiassa ensimmäinen ja ainoa nimeltä mainittu naisprofeetta koko Uudessa testamentissa! Hän sai nimittäin käyttää jäljellä olevat elämänsä päivät Messias-lapsesta todistamiseen. Hannan vanhoista, reumatismin runtelemista jaloista tuli nyt ilosanoman tuojan suloiset jalat. Hanna "ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta". Siinä hänen profeetallinen tehtävänsä.
Muut maan hiljaiset eivät Jeesus-lasta nähneet, mutta he uskoivat Hannan ja Simeonin todistuksen. Hekin iloitsivat kuullessaan, että Herra oli lopulta katsonut kansansa puoleen ja lähettänyt sille Lunastajan.
Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää (Luuk.2:36-37*).
Hanna kuului Asserin heimoon eli yhteen niistä Israelin kymmenestä sukukunnasta, jotka katosivat Assyrian pakkosiirtolaisuuden suureen sulatusuuniin 700-luvulla eKr. Jotkut kymmenen heimon jäsenet olivat ilmeisesti myöhemmin palanneet takaisin kotimaahansa, Hannan esi-isä heidän joukossaan.
Fanuel/ Penuel oli naittanut tyttärensä nuorena - ja kun Raamattu sanoo nuorena, se tarkoittaa todella nuorena: 14-16 vuoden iässä. Lapsista ei mainita mitään, joten heitä ei ilmeisesti tästä liitosta syntynyt. Seitsemän vuotta tämä avioliitto kesti. Sitten mies kuoli. Lapseton leski tunsi varmaan itsensä naisena kaikin tavoin epäonnistuneeksi ja tarpeettomaksi.
Jos nuori leski valitti Herralle särkynyttä sydäntään, niin hän sai myös vastauksen: Messias tulisi sitomaan särjettyjä sydämiä (Jes.61:1). Särkynyt sydän ja yksinäisyyden tuska tekivätkin luultavasti Hannasta profeetan.
Odottamisen ekspertti
Ajanlaskumme alun Israelissa lapsettomilla leskillä oli oikeastaan vain yksi vaihtoehto: he joutuivat palaamaan isänsä kotiin ja odottamaan siellä uutta miestä. Hanna ei kuitenkaan suostunut menemään uusiin naimisiin, vaan teki radikaalin päätöksen: hän muuttaa asumaan temppelialueelle. Siitä lähtien tämä leski rukoili, paastosi ja tutki Kirjoituksia yli kuusi vuosikymmentä. Siinä ajassa ihminen ehtii rukoilla monta rukousta, etenkin kun ottaa yötkin käyttöönsä. Nyt Hanna oli jo 84 vuotta vanha.
Israelissa eli tuohon aikaan uskovaisten ryhmä, jota kutsuttiin maan hiljaisiksi. Nämä ihmiset olivat lukeneet tarkkaan profeettansa, etenkin Jesajan ja Danielin, ja odottivat Messiaan tuloa. Muutkin juutalaiset kyllä toivoivat Messiaan tulevan ja vapauttavan kansansa roomalaisten ikeen alta, mutta maan hiljaiset odottivat Messiasta, joka toisi mukanaan Israelin lohdutuksen ja Jerusalemin lunastuksen (Luuk.2:25,38). Nämä ilmaukset ovat peräisin Jesajan kirjasta.
Kuule, vartijasi korottavat äänensä, kaikki he riemuitsevat, sillä he näkevät silmästä silmään, kuinka Herra palajaa Siioniin. Huutakaa ilosta, kaikki te Jerusalemin rauniot, sillä Herra lohduttaa kansaansa, lunastaa Jerusalemin (Jes.52:8-9)
Lunastajan oli määrä ostaa kansansa vapaaksi synnin, kuoleman ja helvetin vallasta. (Sana "lunastaa" tarkoittaa näet samaa kuin "ostaa vapaaksi".) Häntä Hanna odotti - ja oli paikalla, kun Messias lopulta ilmestyi temppeliinsä.
Vanhan naisprofeetan tehtävä
Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. (Luuk.2:38*)
Eräänä päivänä temppelin pihaan köpötellessään Hanna näki vanhan ystävänsä Simeonin pitelevän sylissään pientä vauvaa ja kuuli hänen lausuvan: "Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi..." (29-30).
Kirkkaat, ruskeat nappisilmät katselivat maailmaa käärön sisästä. Vauvalla oli ikää vasta 40 päivää. Hänellä ei ollut sädekehää päänsä päällä eikä hän muutenkaan poikennut millään tavalla kaikista muista temppeliin tuoduista lapsista. Lapsen vanhemmat olivat köyhiä; heillä ei ollut varaa edes ostaa lammasta esikoisensa pyhittämistä varten, vaan heidän oli tyydyttävä kahteen kyyhkysenpoikaan.
Ja silti vanha nainen tiesi heti: Tämä se on! Nyt on Herra täyttänyt lupauksensa ja saapunut Siioniin. Tämä kohtaaminen oli Hannan elämän tärkein ja tämä päivä oli hänen elämänsä onnellisin. Mutta vieläkään ei vanhan Hannan elämäntyö ollut loppuun suoritettu. Nyt hänestä vasta varsinaisesti tulikin profeetta - itse asiassa ensimmäinen ja ainoa nimeltä mainittu naisprofeetta koko Uudessa testamentissa! Hän sai nimittäin käyttää jäljellä olevat elämänsä päivät Messias-lapsesta todistamiseen. Hannan vanhoista, reumatismin runtelemista jaloista tuli nyt ilosanoman tuojan suloiset jalat. Hanna "ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta". Siinä hänen profeetallinen tehtävänsä.
Muut maan hiljaiset eivät Jeesus-lasta nähneet, mutta he uskoivat Hannan ja Simeonin todistuksen. Hekin iloitsivat kuullessaan, että Herra oli lopulta katsonut kansansa puoleen ja lähettänyt sille Lunastajan.