Elisabet
Kirjoittanut Mailis Janatuinen
ELISABET
Ensimmäinen Jumalan sanaa välittänyt nainen Uudessa testamentissa on vanha Elisabet. Sakarias ja hänen vaimonsa olivat molemmat ylipappi Aaronin jälkeläisiä. Nämä kaksi vanhusta olivat hartaita uskovia, mutta heillä oli elämässään suuri suru. Vanhan testamentin aikana - jota Sakarias ja Elisabet vielä elivät - oli lapsettomuus yksi suurimpia onnettomuuksia, joka ihmistä voi kohdata. Elämän tärkein tarkoitus oli Jumalan kansan jatkuvuus tulevissa sukupolvissa, kunnes Messias kerran saapuisi.
Sakarias ja Elisabet olivat nuorempana rukoilleet itselleen lasta. Kun lapsentekoikä meni ohi, loppui tämä rukous. Mutta silloin saivatkin Sakarias ja Elisabet kokea, ettei Jumalalle ole koskaan liian myöhäistä vastata rukouksiin! Sakarias ei tosin uskonut sitä, mitä enkeli hänelle ilmoitti, ja menetti puhekykynsä melkein kokonaiseksi vuodeksi.
Sakariaan koti sijaitsi Juudean vuoriseudulla. Elisabet vetäytyi pois julkisesta elämästä raskauden ajaksi. Ei ollut ketään, kenen kanssa puhua tästä suuresta ihmeestä. Mies oli mykkä, muut eivät varmasti ymmärtäisi, tuskin edes uskoisivat ihmettä todeksi. Talo oli hiljainen, täynnä odotusta ja kiitosta Jumalan armosta.
Eräänä päivänä Elisabetin portille ilmestyi hänen sukulaistyttönsä Maria. Harmaahapsinen mummo ja alle parikymppinen tyttönen kohtasivat toisensa. Elisabet tajusi profeetallisesti Marian olevan raskaana, vaikkei se vielä hänestä näkynyt. Samaten hän tajusi, kuka Marian lapsi oli.
Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!" (Luuk.1:41-45)
Elisabet nimittää Mariaa Herransa, siis "Jahvensa" äidiksi. Hän tajuaa, että nyt on naisen tärkein tehtävä tässä maailmassa täyttymässä: Mariasta tulee Jumalan äiti ja hänen siemenensä polkee rikki käärmeen pään. Siinä syy, miksi Elisabet nimittää Mariaa kaikista naisista siunatuimmaksi. Jumalan siunaus, joka luvattiin luomisen ja Aabrahamin kutsun yhteydessä, oli nyt tullut Israelin ja koko maailman osaksi.
Elisabet tajuaa, että Mariassa on ihmeellisintä hänen uskonsa, ei mikään muu ominaisuus (joista katolinen kirkko niin paljon puhuu). Maria uskoi heti Jumalan lupauksen neitseestä syntymisestä sillä ja vain sillä perusteella, ettei Jumalalle ollut mikään mahdotonta. Sen uskon perusteella hän on autuas.
ELISABET
Ensimmäinen Jumalan sanaa välittänyt nainen Uudessa testamentissa on vanha Elisabet. Sakarias ja hänen vaimonsa olivat molemmat ylipappi Aaronin jälkeläisiä. Nämä kaksi vanhusta olivat hartaita uskovia, mutta heillä oli elämässään suuri suru. Vanhan testamentin aikana - jota Sakarias ja Elisabet vielä elivät - oli lapsettomuus yksi suurimpia onnettomuuksia, joka ihmistä voi kohdata. Elämän tärkein tarkoitus oli Jumalan kansan jatkuvuus tulevissa sukupolvissa, kunnes Messias kerran saapuisi.
Sakarias ja Elisabet olivat nuorempana rukoilleet itselleen lasta. Kun lapsentekoikä meni ohi, loppui tämä rukous. Mutta silloin saivatkin Sakarias ja Elisabet kokea, ettei Jumalalle ole koskaan liian myöhäistä vastata rukouksiin! Sakarias ei tosin uskonut sitä, mitä enkeli hänelle ilmoitti, ja menetti puhekykynsä melkein kokonaiseksi vuodeksi.
Sakariaan koti sijaitsi Juudean vuoriseudulla. Elisabet vetäytyi pois julkisesta elämästä raskauden ajaksi. Ei ollut ketään, kenen kanssa puhua tästä suuresta ihmeestä. Mies oli mykkä, muut eivät varmasti ymmärtäisi, tuskin edes uskoisivat ihmettä todeksi. Talo oli hiljainen, täynnä odotusta ja kiitosta Jumalan armosta.
Eräänä päivänä Elisabetin portille ilmestyi hänen sukulaistyttönsä Maria. Harmaahapsinen mummo ja alle parikymppinen tyttönen kohtasivat toisensa. Elisabet tajusi profeetallisesti Marian olevan raskaana, vaikkei se vielä hänestä näkynyt. Samaten hän tajusi, kuka Marian lapsi oli.
Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!" (Luuk.1:41-45)
Elisabet nimittää Mariaa Herransa, siis "Jahvensa" äidiksi. Hän tajuaa, että nyt on naisen tärkein tehtävä tässä maailmassa täyttymässä: Mariasta tulee Jumalan äiti ja hänen siemenensä polkee rikki käärmeen pään. Siinä syy, miksi Elisabet nimittää Mariaa kaikista naisista siunatuimmaksi. Jumalan siunaus, joka luvattiin luomisen ja Aabrahamin kutsun yhteydessä, oli nyt tullut Israelin ja koko maailman osaksi.
Elisabet tajuaa, että Mariassa on ihmeellisintä hänen uskonsa, ei mikään muu ominaisuus (joista katolinen kirkko niin paljon puhuu). Maria uskoi heti Jumalan lupauksen neitseestä syntymisestä sillä ja vain sillä perusteella, ettei Jumalalle ollut mikään mahdotonta. Sen uskon perusteella hän on autuas.